PRECIKEM 2010-2014

1.12 2010 - 31.12 2014. 

PRECIKEM-projektin tavoitteena oli kehittää kestäviä ja ennakoivia kemiallisia täsmämenetelmiä, joilla sulfidien hapettuminen ja sitä seuraava hapon muodostuminen estetään osittain hapettuneen maakerroksen hydrologisesti aktiivisissa makrohuokosissa salaojituksen syvyydellä.

Vaasan Risöfladanille rakennettiin koekenttä, joka on jaettu yhdeksään toisistaan ja viereisistä valtaojista hydrologisesti eristettyyn hehtaarin kokoiseen ruutuun. Salaojaputkien kautta pumpattiin käsittelykemikaalien suspensioita, jotka levisivät halkeamia, rakoja ja muita makrohuokosia pitkin salaojituksen syvyydellä olevaan maakerrokseen. Tavoitteena oli tehdä olosuhteet epäedullisiksi sulfidien hapettumista katalysoiville mikrobeille ja muodostaa sulfidipitoisten mineraalirakeiden pintaan hapettumiselta suojaava niukkaliukoinen kerros. Toisin kuin konventionaalisissa lähestymistavoissa hankkeessa ei pyritty jo tapahtuneesta happamoitumisesta aiheutuneiden haittojen torjuntaan kalkitsemalla, vaan itse haponmuodostumisen estämiseen. Niinpä kemikaalikulutuksen odotettiin olevan pienempi kuin tavanomaisessa kalkitsemisessa. Suuren mittakaavan kokeissa kunkin hehtaarin kokoisen ruudun käsittelyyn käytettiin n. 100 m³ jokivettä ja 100–800 kg hienojakoista kalsiumhydroksidia tai kalsiumkarbonaattia. Kiintoaineen pieni raekoko mahdollisti stabiilin suspension muodostumisen ja vähensi riskiä kalkkituotteiden saostumisesta putkistoon. Yhdeksänruutuinen koekenttä mahdollisti neljän erilaisen käsittelyn vertaamisen kun kukin käsittely toistettiin kahdella ruudulla. Salaojaputkista purkautuvien vesien seuranta osoitti, että projektissa kehitetyt menetelmät auttavat vähentämään viljelyskäytössä olevilta sulfaattimailta vesistöihin joutuvaa happo- ja metallikuormitusta.

Kemikaalit ja olosuhteet suuressa mittakaavassa tehtäviin kenttäkokeisiin valittiin laboratoriomittakaavan kokeilla. Tätä varten rakennettiin laitteisto, jossa koekentältä haettuja parin litran maanäytteitä voidaan uuttaa vedellä ja käsittelykemikaaleja sisältävillä liuoksilla tai suspensioilla sekä analysoida ulostuloliuoksesta useiden parametrien arvoja.

Rahoitus
Projektin rahoitus oli 850 000 €, josta 90 % saatiin Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013 ja yksityisiltä rahoittajilta 85 000 €.

Ohjelman edellyttämä 10 % yksityinen rahoitus saatiin kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi viideltä rahoittajalta: Salaojituksen tutkimusyhdistys, Maa- ja vesitekniikan tuki, MTK:n säätiö, Österbottens svenska producentförbund -tuottajajärjestö sekä MTK Etelä-Pohjanmaa. Neljännen vuoden yksityinen rahoitus saatiin Renlundin säätiöltä ja Oiva Kuusisto Säätiöltä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonteesta johtuen laitehankintoja sekä asiantuntijoiden matka- ja majoituskustannuksia ei voitu sisällyttää varsinaiseen projektibudjettiin. Näihin tarkoituksiin rahoituksen myönsivät K. H. Renlundin säätiö, Oiva Kuusisto Säätiö, Vaasan Aktia-säätiö sekä Stiftelsen handlande Gustaf Svanljungs donationsfond. KWH Pipe ja Nordkalk tukivat projektia materiaalien ja asiantuntija-avun muodossa.

Projektissa aloitettiin yhteistyö Krakovassa työskentelevän Puolan tiedeakatemian professorin Paweł Nowakin sekä Ruotsin Kalmarissa työskentelevän Linné-yliopiston professori Mark Dopsonin tutkimusryhmän kanssa.